Kirjoitin muuten viime vuonna samankaltaisen tekstin, jonka pitäisi löytyä Yoolista jos mikrobitti ei ole jo poistanut sivutilaani wanhan sivustosoftan vuoksi. Teksti on tässä.
Kuten jo viime vuonna näihin aikoihin kirjoitin, on sähkökatko hyvää aikaa ryhtyä nojatuolifilosofiksi.
Viime vuonna, touko- tai kesäkuussa, oli myös sähkökatko. Silloin se kesti kahdeksan tuntia, joista ehdin kirjoittaa reilut kaksi, koska läppäreissä ei sähkö riittänyt kauemmaksi aikaa. Nyt katko on kestänyt tunnin, ja se on globaalimpi kuin viime vuonna. Muistaakseni viime vuonna ne kahdeksan tuntia, jotka elin pimeässä, Tässi eli valossa. Nyt hänelläkään ei ole valoa. Tästä voisi päätellä kaikenlaista: eteneekö pimeys, hiljaa satoaan korjaten, vai onko sohvalla kaksi mustaa aukkoa jotka kontrolloivat koko universumia – banaanilla?
Onneksi en harrasta ennusmerkkien lukemista vasikan sisälmyksistä. Ei, riistasta ennustaminen on likaista ja antiikkista. Nykyajan ennusmerkit luetaan kevään tapahtumista. Kuoleeko keväällä yksi vai neljä henkilöä, onko keväinen sähkökatko kaksi- vai kahdeksantuntinen, kuinka laaja sähkökatko on? Kaikki nämä kertovat meille jotain elämän nykyisestä tilasta. En vain ole vielä saanut selville mitään, mikä riippuisi näiden kysymysten vastauksista, mutta kuten jo Pröngissä sanotaan: ei vastauksia ensinkään, jos ei kysymyksiä laisinkaan.
Tyhmempi voisi luulla että meillä on vastaukset, kevään ennusmerkkien vastaukset, ja kysymykset puuttuvat. Tällainen oletushan epätoteuttaisi totta olevan ajatuksen siitä että vastaukset riippuvat kysymyksistä, sillä (kuten Linnunradan Käsikirja Liftareille todisti), jos ei ole korrektia kysymystä, ei vastauksessa ole mitään järkeä. Oletus on nimittäin väärin. Kevään ennusmerkkien vastaukset eivät ole osa vastausta jota haemme, vaan osa kysymyksiä joiden vastauksia haemme. Kysymys voisi olla: ”Mitä se tarkoittaa että sähkökatko on näin laaja?”, ja kuten lapsikin osaa päätellä, ei siihen voi vastata että ”sähkökatko ulottuu Tässille asti”.
Ennusmerkit eivät rajoitu yllämainittuihin. Tänä vappuna, eli nimenomaan juuri tänään, 1.5.2011, satoi lunta. Se on melko vahva merkki. Joku voisi ymmärtää sen niin, että pitäisi kuunnella Sonata Arctican Takatalvi – levy lävitse. Tästä taas huomata levyn kolmas ja neljäs kappale, jotka ovat skorpparicover Still Loving You ja omaa tuotantoa oleva Shy. Kuten nimistä jo voi päätellä, ovat kappaleet melko herkkiä ja siirappisia. Putkipäätelmällä voidaan olettaa, että jos vappuna tulee lunta, tulee kesästä romanttinen ja kaunis. Ai miten näen faktoissa vain sen mitä haluan nähdä? :)
Sähköt ovat olleet poissa jo 80 minuuttia. Teoriassa haluaisin päästä jo väsäämään MERPGiä, mutta toisaalta alan jo pitää tästä tajunnanvirtateorian kirjoittamisesta. MERPG on hassu projekti, siihen liittyy jaettu tekemisen maku. Viikoilla se kehittyy vähän hitaahkosti, mutta kun projektiin saa viikonloppuna tai lomalla kipinän, kipinä sytyttää ison tekemisen kokon, ja ennen kuin huomaankaan, on minulla MEMAP-karttaformaatti neljännessä versiossaan ja MEMAPPERista, MERPGin kartanteko-ohjelmasta kymmenen betaa ulkona.
Tämä projekti on opettanut minut hieman nöyremmäksikin. Pelkkä kartantekosofta on käyttänyt puoli vuotta päällä olleesta projektista puolet, eikä sen ohjelman tunnelin päässä näy valoa vielä hetkeen. Onneksi CB-foorumin käyttäjä nimeltä Latexi95 väsää animaatiosoftaa, jota saanemme käyttää projektissa. Jos joutuisin itse tekemään senkin softan, venyisi projekti poikkeuksetta vähintään neljällä kuukaudella. Nyt minulla on ollut aikaa keskittyä MEMAPPERin ja pelimoottorin kartta- ja animaatiosysteemien hiomiseen. Nuo kaikki kolme ovat parhaillaan erittäin paljon parempi kuin kuukausi sitten, mutta silti melkoisia raakileita.
PING! Sähkökatkoa on kestänyt lievästi arvioiden jo puolitoista tuntia. Nyt voisin säästää koneen sähkö mahdollisesti latauksen tarpeessa olevalle DS:lle, ja siirtyä pelaamaan sitä, ellei sähköt palaa.
No comments:
Post a Comment