Sunday 13 September 2009

The king with his men

Nyt on tämä aika vuodesta. Nyt on tämä vuodenaika. Nyt on vuodenaika. Maailmassa on vuodenajat. Jaakko kulta, herää jo.

Kirjoitan nyt blogia, if that aint obvious. Oletan itsekkäästi että jokaista kiinnostaa. Mutta, jos kukaan ei ajattelisi näin, olisivat Blogspotin kaltaiset nettisivut jossain aika-avaruuden tuolla puolen. Jossain, jonne pääsee only through the hole in the wall. Hole in the wall, joinain aikoina tunnettu myös intergalaktisena viemärinä, jonne metallipöntöt avaruustorakat (joista ei, sivumennen sanoen, pääse eroon, vaikka menettäisit kaiken) imeytyvät... Vieden kauniin Ruusun mukanaan, Norjaan. Jotta kellekkään ei jäisi epäselväksi, Norjaan voi soittaa vain polttamalla auringon. Eikä haittaa yhtään vaikka omistaisit orkesterin taustalla. Ja kuinka moni muu sheikki pystyy yhdessä kappaleessa siirtymään Leipäteksti-kentästä viemäriin, ja sieltä Norjaan? Tai Thamesin tulvabarrikaadeille kaapattuaan ensin morsiamen puhelinkoppiin toiselle puolelle universumia!?


Seuraavaksi aion esittää teille väittämän. Se kuuluu näin: "Hauki = 42". Ei, ei neljäkymmentäkaksi haukea, vaan yksi hauki on neljäkymmentäkaksi. If one asks, I might prove it!


Tiedättekö? (*joku nostaa kättään yleisössä ja kertoo tietävänsä*) Hienoa! Tulimme Ankan kanssa (tässä kohtaa eräs valveutunut kansalainen päästää ymmärryksen huokaisun, ja toinen repeää... Yksi, kaksi, kolme.......... REPS!) siihen lopputulokseen, että maailmamme on viinilasin pohjalla. En muista että olisimme päässeet lopputulokseen tähtien oikeasta olomuodosta, en usko että sivusimmekaan sitä, mutta ainahan voi odottaa seuraavaa viikonloppua. Keksimme myös, että taivaalla liikuskelee erinäisiä tummia objekteja. Hämähäkkirapu ei laskeutunut maan keskipisteeseen (edes DVD:llä), mutta se objekti oli siellä! Se oli... Pilvi. Ja lentokone. Lentokoneiden valot luovat taivaalle hauskoja valoefektejä pilvien kanssa. Toivon hartaasti että nämä lentokonepilotit, mitä ovatkaan oikealta nimeltään, eivät lennä viinilasin reunojen yli. Tiedä minne päätyvät... Ja mitä siellä odottaa?


Eilen... Tänään saunassa oli kaksi Sherlockia 24/7. Samaan aikaan uskottavia ja uskomattomia. Suoraan sanoen: ne olivat uskottavan uskomattomia! Joessa on varsimainen hauki. Se on fisu. Näin teillekin tiedoksi. Sherlockit tulivat myös ajatelleeksi erästä maailmankaikkeuteen varsin läheisesti liittyvää faktaa: "Tähän voin/voimme sanoavain että... perhonen"


Jaa että millainen perhonen? Noo... Nimitetäänpä sitä vaikka Tuomakseksi... Ei. Se nimi on varattu ensi viikonlopulle. Nimitetään sitä Jaakoksi. Jaakko on yksi kuolevista, Last of his kind. Hänellä oli ystävä. Ystävä joka kuoli kerran, sekoiteltuaan tarinoita, ja loppujenlopuksi tuli imaistuksi tavaratalon intergalaktiseen viemäriin. Hänet jätettiin lopulta saippuakuplalle, keskelle avaruutta. Siellä hän itki, mutta eli elämänsä loppuun saakka. Ellei seuraavissa kausissa ole jotain jänniä juonenkäänteitä, and that is something what can be expected.


Niin, tulimme ankan kanssa kesäkuussa siihen lopputulokseen että se on fisu. Tätä lopputulosta... Keksitäänpä sille sellainen nimi kuin: Vastaus. Varsimaisesti sanottuna, tajusimme tänään sherlockkien ammattikillan järjestämässä saunassa että olimme viimeksi keksineet myös jotain... Mutta miksi sitä nimittää? Objekteille on annettava nimi, jotta ne saadaan abstraktilta tasolta käsiteltäväksemme. Keksin! Viimeksi keksimme myös kysymyksen: "Onko joessa hauki?". Kun nämä kaksi asiaa yhdistää, pääsee Vieraammille Vuorovesille. Tätenollen, vastaus oli olemassa monta miljardia vuotta ennen kysymystä. Mikä on 9x6? 42!


Mutta... Entä se verenpunainen vuorovesi? Olen valmistanut uskaliaimmilla pienen tälläisen (Ja kyllä, sielä vasemmalla yläkulmassa on tekstiä!)(Ja ankka on hyvä ja tutkii tuon!)


See you later, gallilaattori

No comments:

Post a Comment